HJK haki niukan voiton Vaasasta (VPS-HJK 0-1)

Ottelun alku oli suhteellisen vauhdikas, joskin tapahtumaköyhä. HJK pyrki painamaan pelin painopisteen välittömästi vaasalaisten maalille, missä joukkue onnistuikin kiitettävästi. VPS tyytyi roiskimaan palloa pois paineen alta, ja Klubi korjasi irtopallot omille helposti.

VPS sai pallollisesta pelaamisestaan hiukan kiinni noin kymmenen minuutin jälkeen, mutta eteneminen Klubin kenttäpuoliskolle oli työn ja tuskan takana. Vaasalaiset eivät maltillisesta pallonjauhamisesta huolimatta löytäneet välejä edetä maata pitkin puolen kentän yli, ja toppareiden avuksi tiputtanut Matti Peltola kyykytti VPS-hyökkääjiä kerta toisensa jälkeen pidemmissä palloissa.

HJK nosti hyökätessä molemmat laitapakit hyvin korkealle, mikä osaltaan pakotti VPS:n valumaan syvälle omalle alueelleen. Paine VPS-maalilla alkoi kasvaa ensimmäisen jakson puolessa välissä, kun Klubi pääsi rummuttamaan erikoistilanteitaan. Peltolan sekä Pyry Soirin laukaukset blokattiin, ja Atomin akrobaattinen yritys oli helppo torjuttava Teppo Marttiselle.

VPS:n hyökkäyspelaaminen oli ensimmäisellä jaksolla lähes olematonta. Vaasalaisten kenties näkyvin hahmo oli Sávio Roberto, joka vahvana pelurina pystyi pelaamaan omilleen tilaa ja aikaa mutta sortui myös useaan pahaan pallonmenetykseen. Klubilta edukseen esiintyivät oikealla laidalla viilettäneet Santeri Hostikka ja Soiri, jotka tuntuivat löytävän hyvin toisensa.

Topi Keskinen pysyi tällä kertaa melko hyvin pimennossa, mutta Mikkelin lahja pääsi kertaalleen väläyttämään erinomaista haastokykyään. Nuorukainen pyöräytti useamman vaasalaispelurin nilkat ympäri ja petasi Atomin kautta vetopaikan Tuomas Ollilalle, jonka heikomman jalan kuti karkasi kuitenkin yli.

Todellisia huippupaikkoja ei Klubi onnistunut hallinnastaan huolimatta luomaan, vaikka laukaukset kirjattiinkin ensimmäisellä puoliskolla töölöläisille peräti 9–0. Jakson ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi Hostikan keltainen kortti, ja yleisöä eniten kohahduttanut tapahtuma oli Atomin lisäajan saksipotku, joka tippui kuitenkin selvästi ohi vaasalaisten maalista.

VPS loi heti toisen jakson alkajaisiksi ottelun parhaan maalipaikkansa – vähemmän yllättäen erikoistilanteesta. Korkea pallo tiputettiin pilkun tuntumaan Samu Alangolle, jonka epäonnistunut laukaus suuntautui kuitenkin Klubin onneksi kohti sivurajaa.

Toisen jakson alku noudatti samantyyppistä kaavaa kuin ensimmäinen puolisko. HJK eteni hetki hetkeltä lähemmäs VPS:n maalia, ja vajaan tunnin kohdalla VPS-toppari Juhani Pikkarainen lanasi Keskisen boksissa rangaistuspotkun arvoisesti. HJK ei kuitenkaan onnistunut hyödyntämään rankkariaan. Bojan Radulovic otti tuttuun tapaansa hitaat vauhdit, hämäsi maalivahdin ristikkäiseen nurkkaan ja laukoi kohti yläkulmaa, mutta tällä kertaa laukaus karkasi yläriman väärälle puolelle.

Rangaistuspotkua seurasi ottelun selvästi seesteisin vaihe, jonka aikana kumpikaan joukkue ei onnistunut murtautumaan boksiin. HJK teki kymmenen minuutin aikana muutaman vaihdon: ensin Hostikka vaihtui Kai Meriluotoon, ja myöhemmin Aleksi Paananen ja Maksim Stjopin päästivät Kanellopouloksen ja Keskisen huilaamaan.

Kuparinen rikkoutui lopulta 82. minuutilla, ja Klubin maali oli ikään kuin ottelun kuva pienoiskoossa. Soiri pujotteli näppärästi vaasalaispuolustajien välistä boksiin ja yritti syöttää vielä maalin eteen Radulovicille. VPS:n tiiviissä puolustusmuodossa ei ollut juuri tiloja, mutta Soirin syöttö kimposi tilanteeseen liukuneen Yevgeni Bashkirovin jalkojen kautta omaan maaliin.

VPS vaikutti Klubin maalin jälkeen uupuneelta, eikä kotijoukkue onnistunut enää iskemään kirivaihdetta silmään. HJK puolusti fiksusti pallon kanssa ottelun viimeisen kymmenminuuttisen, ja etenkin "Diego" Paananen teki paljon oikeita ratkaisuja keskialueella.