FC Haka FC Honka FC Inter FC Lahti HIFK HJK IFK Mariehamn Ilves KuPS RoPS SJK TPS
vko.37 // 16.9.2020

​Santeri Haaralan tie TPS:aan kulki vaikeuksien kautta – nyt mies on taas kunnossa

​Santeri Haaralan tie TPS:aan kulki vaikeuksien kautta – nyt mies on taas kunnossa

Santeri Haarala kaipaa vain tehoja lisää. (Kuva: Juha Tamminen)

Jo 17-vuotiaana kaudella 2017 Ilveksessä Veikkausliigadebyyttinsä tehnyt Santeri Haarala on joutunut kulkemaan sen jälkeen kovan tien, mutta nyt mies on jälleen Veikkausliigassa ja TPS:n riveissä.

Liigadebyyttiä seuranneella kaudella 2018 Haarala sai vyölleen jo 19 peliä pääsarjatasolla. Ilveksen avauskokoonpanoon nuori pelimies nimettiin yhdeksän kertaa. Haaralan mielestä juuri kyseisen kauden aikana hän kehittyi tähän mennessä kaikkein eniten pelaajana. Kehitystä tapahtui kokonaisvaltaisesti, mutta erityisesti fyysisessä pelaamisessa ja pelinopeudessa.

– Olin 18-vuotiaana aikamoinen raakile, mutta oli silti helppo tulla pelaamaan edustukseen, kun "Jallulta" [päävalmentaja Jarkko Wiss] sai hyvät ohjeet, että mitä hän minulta odottaa ja millaista pelitapaa haluaa minun toteuttavan. Lisäksi joukkueessa oli muita nuoria pelaajia, joista osan kanssa olin pelannut yhdessä jo 10-vuotiaasta junnusta lähtien.

Kun vastuuta oli tullut mukavasti kauden 2018 aikana, asetti Haarala kovat tavoitteet seuraavalle sesongille. Lopulta kausi 2019 oli laiturin omien sanojen mukaan iso pettymys.

– Talven ensimmäiset pelit menivät ihan hyvin, mutta sitten minulla meni nivunen, sinne tuli pieni repeämä. Sitä kuntoutettiin ja se parani. Pääsin taas treenaamaan ja pelaamaan, jolloin se repesi vähän uudestaan. Se oli sellainen oravanpyörä, josta ei oikein päässyt pois.

Muitakin terveysmurheita oli. Ensin pyörähti nilkka. Nilkkavamman vuoksi Haarala oli sivussa pari kolme viikkoa. Sitten iski keuhkoklamydia, jonka kanssa meni kolme neljä viikkoa. Läpi kauden nivusvaivoista kärsinyt pelaaja leikattiin lokakuussa 2019. Siitä alkoi seitsemän kuukauden mittainen kuntoutusjakso, jonka aikana Haarala sai tukea fysioterapeutilta, urheilupsykologilta, perheeltä ja kavereilta.

– Kyllä siinä kieltämättä oli usko välillä koetuksella. Viime talvena ei ollut kiinnostusta minua kohtaan oikein mistään joukkueesta, kun oli niin huono kausi alla. Talvella teinkin kuntoutustyön ohella sijaisuuksia päiväkodissa, lähihoitajaksi kouluttautunut Haarala kertoo.

Kun mies viimein oli kunnossa, iski korona ja lopulta Haarala päätyi Ilveksen kakkosjoukkueen riveihin, jossa alkukesä sujuikin hyvin. Siirtoikkuna aukesi 20. heinäkuuta. Haaralan maalivire Kakkosessa herätti kiinnostusta muutamassa joukkueessa. TPS:n suuntaan hän oli kuitenkin itse aloitteellinen.

– Laitoin torstaina 23. heinäkuuta sähköpostia TPS:lle, ja seuraavana päivänä julkaistiinkin tieto, että "Tintistä" tuli TPS:n päävalmentaja. Sitten seuraavana maanantaina apuvalmentaja Joonas Laurikainen soitti minulle ja kertoi, että he olivat huomioineet hyvän vireeni. Olin tehnyt Salon Palloilijoita vastaan hattutempun ja Kaarinan Poikia vastaan maalin.

TPS oli kiinnostunut Haaralasta, joten pelaaja saapui seuran testiin viikoksi ja sai mahdollisuuden näyttää osaamisensa useammissa harjoituksissa. Haarala jutteli päävalmentaja Jonatan Johanssonin kanssa puhelimessa ennen testijaksoa.

– Osasin valmistautua, kun "Tintti" kertoi, mitä odottaa minulta. Hän halusi, että toisin energiaa, positiivista fiilistä, kovaa työmoraalia ja myös tehoja. Hän halusi, että pelaisin ihan omaa peliäni, enkä rupeaisi esittämään mitään, mitä en ole. Oli siten aika helppoa hypätä mukaan, kun tiesin, mitä minulta odotettiin. Pyrin vain tekemään asiat mahdollisimman hyvin.

Testijakso meni hyvin, ja Haarala näki Tepsissä monia hyviä mahdollisuuksia. Mahdollisuus pelata Veikkausliigaa oli yksi plussa, mutta lisäksi Haarala koki, että 105 A-maaottelua urallaan hyökkääjänä pelannut Johansson voisi auttaa häntä kehittymään. Tärkeimmät kehityskohteet ovat selvänä nuoren laiturin mielessä.

– Tehoja pitää saada lisää. Ennen tänne tuloani minulla oli alla 21 Veikkausliigapeliä tehoilla 0+0. Se ei ole hyökkäyspään pelaajalle hyvä saldo. Isoin kehityksenkohteeni on, että saisin maaleja ja maalisyöttöjä. Yksi vastaan yksi -pelaaminen, voima ja nopeus ovat muita tärkeitä kehityskohteita. Laiturin täytyy olla nopea ja hyvä haastamaan sekä pystyä tekemään tehoja, Haarala analysoi.

Lisää Haaralan mietteitä TPS:n verkkosivuilla alla olevan lähdelinkin kautta.

Lisää uutisia